Page 52 - Sielunpeili 6/2021

uomen sodanjälkeisen ajan
merkittävimpiin lyyrikoihin
kuuluneen kirjailija, runoi-
lija, kirjallisuuskriitikko ja
suomentaja Eeva-Liisa Man-
nerin (1921-95) syntymästä
tulee tänä vuonna kuluneeksi
S sata vuotta.
Juhlavuoden kunniaksi Tammi jjulkaisi eläk-
keellä olevan äidinkielen ja kirjallisuuden
lehtorin sekä lukion rehtorin Marja-Leena
Tuurnan kirjoittaman Manner-elämäkerran
Eeva-Liisa Manner – Matka yli vaihtelevien
äärten.
Eeva-Liisa Manner syntyi Helsingissä
5.12.2021. Vain viikon päästä syntymästä
Elsi-äiti kuoli espanjantautiin. Puolivuoti-
aaksi asti Manner oli lastensairaalassa. Isä
Leo ei ottanut Eeva-Liisaa hoitaakseen, jo-
Salaperäinen ten isoäiti tuli Viipurista hakemaan vauvan
isovanhempien Marja ja Juho Kukkosen
luokse. Heidän luonaan Manner asui 19-vuo-
tiaaksi ja talvisotaan asti.
tunteiden turvallista, toisaalta traumaattista. Isoäiti
– Toisaalta elo isovanhempien luona oli
oli jyrkästi uskonnollinen, mistä tuli varjo
Mannerin lapsuuteen. Pyhäkoulussa oli
tulkitsija pelottavaa. Se oli kauhistus Eeva-Liisalle,
Marja-Leena Tuurna kertoo.
Isoisä oli pianonvirittäjä ja -korjaaja, mutta
puhumaton.
– Eeva-Liisa Manner on myöhemmin
kuvannut, että hän eli äänettömässä talossa.
Pianonviritysäänet kuuluivat, mutta siellä ei
Lapsuuden ja nuoruuden karut kokemukset paljon puhuttu. Surua ja tummia huoneita
peilautuivat runoilija Eeva-Liisa Mannerin oli paljon.
Tyttö eli yksinäisenä hiljaisessa talossa,
tuotannossa koko hänen elämänsä ajan. kodissa, josta puuttui läheisyys. Isovanhem-
Yksinäisyys ja suru ovat jatkuvasti läsnä. mat olivat lähes 70-vuotiaita, eikä heillekään
ollut helppoa sopeutua pikkuvauvan tuloon
taloon.
Teksti: Jouni Suolanen – Manner kaipasikin koko elämänsä
Runot: Eeva-Liisa Manner
läheisyyttä ja hoivaa. Hänellä oli läheisiä
ystäviä, mutta hän ei elänyt koskaan pari-
suhteessa, Tuurna kertoo.
Antoisia
ihmissuhteita

Eeva-Liisa Mannerin on sanottu olleen
erakko. Se ei Tuurnan mukaan pidä paik-
kaansa, koska Manner oli paljonkin teke-
misissä ihmisten kanssa, mutta hän inhosi
julkisuutta ja suuria ihmisjoukkoja. Hänellä
oli kuitenkin aina joku läheinen ystävä, jota
hän tapasi tai jolle kirjoitti kirjeitä.
Manner oli tutustunut kirjailija, psykiatri
Oscar Parlandiin ja teki hänen kanssaan
yhteistyötä. ”Neroa on pakko rakastaa”,
Manner on todennut.
Tampereen Normaalikoulun suomenkie-
len lehtoria Anna-Liisa Mäenpäätä Manner
ihaili ja piti häntä ”kirkkaana, häikäisevänä
olentona”. Samaa mieltä on Marja-Leena
Tuurna, joka auskultoidessaan Mäenpään
ohjauksessa oppi tuntemaan hänet. Kaikki
auskultantit ihailivat häntä.
– Olen lukenut heidän kirjeenvaihtoaan.
Niistä paljastuu, kuinka tärkeä ja merkit-
Marja-Leena Tuurna kiinnostui Eeva-Liisa Mannerin runoista jo nuorena lukiolaisena. tävä henkilö Mäenpää oli Mannerille hie-
Kiinnostus on jatkunut läpi elämän. Kuva: Tammi noa kirjailijaa ja hänen erikoislaatuaan

52