Page 44 - Sielunpeili 6/2021

Elämä virtaa sanoissa

Marja Kalola liittää
runoihinsa onnen avaimia.

Teksti: Merja Kiviluoma
Runot: Marja Kalola

– Elämä on täynnä muistoja. ämärä katoaa piilopaikan pei- mielin, että aikanaan tapaan tuonpuoleiseen
Olen kiitollinen niistä, Marja Kalola sanoo. listä. Alaston itku ajelehtii vie- siirtyneet rakkaani uudelleen.
Elämä kulki eteenpäin. Kalola koki iloa
raana salaisuuteen. Käännän ja onnea, mutta myös menetyksiä ja vastoin-
katseeni ja uusi aurinko avaa
Aurinko H kutsuu. Jätän taakse tummat käymisiä.
vereni padon. Häikäisevä valo
– Kuitenkin elin ja elän, koska jokainen
pilvet. Hiljaisuuden palatsissa ajatusten hetki on ollut elämisen arvoinen. Tulevaa
Yön takaa aamun valo pyrkii innolla sisään selkeys pelastaa elämän voimat. ei kukaan tiedä, meillä on vain tämä hetki,
houkuttelee avaamaan haluttomat silmät Näin kirjoittaa lahtelainen Marja Kalola hän toteaa.
näkemään päivän ilokkaan auringon arkensa tuntoja Valo-runossaan. Lukija päät- Edelleen tunteet kiteytyvät sanoiksi Ka-
tuntemaan elämän virran tää, miten sanat haluaa tulkita ja mitä ne lolan vihkoon prosessinomaisesti.
Peilin kuvajaisessa vanhuus ryppyineen hänelle merkitsevät. – Lukijalle jää vastuu lukemastaan ja
elämän montut uurteina otsassa Kalola on kuin runoilijaksi syntynyt. Hä- siitä, miten hän kirjoitetun tekstin ymmärtää.
luomet valahtaneet nen kirjahyllyssäänkin on vain runokirjoja. Tulkintaa ohjaa hänen oma näkemyksensä
värit harmaantuneet – Suurimman osan runokirjoista olen ja kokemuksensa, pohtii Kalola.
Sanojen soinnista tunnistat itsesi saanut lahjaksi. Esimerkiksi Eino Leinon Hän on löytänyt kirjoittamisen tiimoilta
Kuka sinusta huolehtii huolehtija koosteita on useita. Pari vuotta sitten sain myös ystäviä ja käynyt kirjoittajakursseilla
kuka avuksi saapuu ja kuuntelee Jenni Haukion toimittaman antologian ja -ryhmissä. Heidän kanssaan vaihdetaan
Itse rikkasi noukit tiesi putsaat Katso pohjoista taivasta. En unelmoi, mutta kuulumisia eniten somessa.
älä matkaasi kompastu toivon, että noiden teosten joukkoon ilmes-
jalkojasi satuta tyisi joskus myös oma runokirjani, hän sanoo. Tuntoja elämästä
Tyytyväinen hymy itselle Ensimmäistä päiväkirjaansa Kalola kir-
loiva poskikuoppa syvenee joitti 11-vuotiaana. Se on tallessa vieläkin. Marja Kalolan runot syntyvät inspiraationa.
ja varvasta kutittaa Päiväkirjan sivuilla on päivien tapahtumia, Useimmiten ne saavat alkunsa tunteista. Hän
Kyllä tulee tästäkin päivästä hyvä toiveita, erilaisia liimattuja kuvia ja piirustuk- miettii sanoja ja saattaa tehdä yhdestä runosta
ikähän ei mieltä vaivaa sia. Kun Kalolan elämässä sattui käännekoh- useitakin versioita. Jälkeenpäin hän usein
tia, asioita ei aina voinut puhua auki. Silloin poistaa turhia, selittäviä sanoja. Hän tiivistää
Vapaus hän tarttui kynään ja purki olonsa paperille. ja pyrkii luomaan ajatuksista mielikuvia.
Sitten hän vielä pohtii, onko lopputulos sel-
– Kirjoitin ilot, surut ja elämän pohdin-
nat. Olin 18-vuotias, kun iäkäs, rakas ystä-
lainen kuin hän haluaa.
väni menehtyi rattijuopon yliajon uhrina. – Useimmat runoni ovat elämänkoke-
Siipensä polttanut Tuon jälkeen tunsin itseni turvattomaksi, musten ja tapahtumien tuomaa tiivistettyä
mustatäpläinen päiväperho lennähtää tarpeettomaksi ja yksinäiseksi. Kirjoitin tuotosta, tarinoita ja ajatelmia. Elämän matka
viinilasin makealle reunalle itkemään surua ja ikävän kipuani ulos ja yritin pysyä ja ajatusmaailma ovat antaneet aiheet: tun-
Välinpitämättömyys elämässä kiinni. teet, ilot, surut, rakkaus, kaipaus, ikävöinti,
tyhjyyttä huutavien nautintojen Nuoruusiässään Kalola kävi somistaja- yksinäisyys, toiveet, salaisuudet ja tuntema-
turhiin tarpeisiin koulun. Hän avioitui ja sai lapsen, mutta ton huominen.
Huomenna liitto kariutui. On myös asioita, joita ei ole aina helppo
saattokellot soittavat – Eron jälkeen kokosin sisimpäni sirpa- käsitellä, ja joihinkin haavoihin ei voi hel-
pienen kylän iltapäivässä leita ja kirjoittelin tuntojani ja tulevaisuuden posti kivutta koskea.
Yksinäisyyden avatusta umpiosta toiveitani ylös. Kirjoitelmat olivat runon ta- – Pyrin runoissani kuvaamaan myös ih-
versoo vapaus paisia tarinoita, joihin lisäsin aina jonkun misenä kasvamista ja uskallusta tarvittaessa
loppuratkaisun. Tuokin kovakantinen vihko muuttaa omia polkuja elämän tarkoitustaan
Yksinäisyys on vielä tallessa. ymmärtäen ja arvojaan kunnioittaen. Haluan
uskoa ihmisen hyvyyteen.
Elämisen arvoiset hetket
Kalola haluaa levittää uskoa, toivoa, jak-
samisen voimaa ja valoa.
Ruskan siveltimen maalaus Kalola hakeutui mainosalalle, josta tulikin – Liitän runoihin onnellisuuden avaimia.
vuoren seinämällä hänen pitkäaikainen työuransa. Hän rakastui Ihmisen on hyvä olla, kun hän hyväksyy
päivään ponnistavassa aamussa ja avioitui. itsensä ja on onnellinen siitä, mitä on, hän
Lumihuiput riiputtavat sulavaa jäätikköä – Puolisoni sai äkillisen sairaskohtauksen summaa.
Pitkä matka kotiin ja kuoli syliini 40-vuotiaana. Asioista selviy- Elämänhaluaan Marja Kalola ei ole me-
Kuka kaipaa tyminen vaati jälleen kynän ja vihkot, joihin nettänyt menetyksienkään äärellä. Hän suh-
Vaaleanpunaisen hetken saapuessa oli turvallista kirjoittaa tunnoista tarinaa, tautuu elämään myönteisesti, hänen mielensä
lähetän postikortin menetyksen tuomaa kaipausta sekä huomi- on avoin ja utelias.
Itselleni sen pohdintaa ja päätelmiä. Ajattelin hyvillä Luonto antaa voimaa.

44